Taevaskoda-Otteni-Taevaskodan vaellusreitti

3 kilometriä pitkä Sangasten metsäpuiston polku sijaitsee Kiidjärve–Kooraste-virkistysalueella ja saa alkunsa Sangasten linnan takana sijaitsevasta metsäpuistosta.Polku esittelee kreivi Friedrich Georg Magnus Bergin istuttamaa metsäpuistoa, jossa kasvaa parisataa eri puu- ja pensaslajia. Polku on varusteltu metsäpuistoa ja puulajeja esittelevillä opastauluilla, viitoilla, portailla ja silloilla. Polun varrella sijaitsee myös nuotiopaikka, jossa on katoksellinen nuotioalusta, penkkejä, puuvaja-sadekatos ja käymälä.Hyvä tietää: puistossa kasvaa Viron korkein lännendouglaskuusi, jonka korkeus on 42 metriä. Aukioloaikoina voi käydä Sangasten linnassa.

Harimägi on yksi Otepään ylängön suurimmista laavavuorista (211 m merenpinnan yläpuolella). Harimäelle kannattaa tulla kaikkien Otepään suunnalla liikkuvien. Harimäen näköalatorni sijaitsee 3 km Käärikulta Sangasten suuntaan. Tornista avautuu näköala Otepään vuorille ja Väike Emajoen laakson yli Karulan ylängölle. Hyvä tietää: Harimäkeä on kutsuttu myös Leenardin ja Leonhardin mäeksi. 1816-1819 teki täällä geodeettisia mittauksia kansainvälisesti tunnustettu astronomi ja geodeetti Friedrich Georg Wilhelm Struwe (1793-1864).

Luonnonpoluilla on kaksi mahdollista alkua: Värska Sanatoorium -pysäköintialue ja Värska Sanatoorium Värska-lahden viereinen puoli. Pikalombi-luontopoluilla on kaksi pituutta; 3,8 km ja 9,1 km. Luonnonpolkuja kuljetaan syksyllä, keväällä ja kesällä kävellen että polkupyörällä. Velna-suo pitkospuilla on polkupyörää talutettava. Hyvä tietää: Polulla on yhteensä 11 pistettä. Pisteessä nro: 6 kauniin Saarepää-järven rannalla voidaan tehdä nuotio ja muutenkin pysähtyä ja levätä.

Palumägeden vaellusreitti sijaitsee Pangodijärven rannalla, viehättävässä Pangodin maisemansuojelualueella, ja se on loistava paikka aktiivista lomaa etsiville luonnonystäville. Polku tarjoaa vaihtelevia maisemia, joissa on miellyttävästi vuorottelevia nousuja ja laskuja, jotka tuovat vaellukseen hieman jännitystä. Polun lähtöpiste sijaitsee kätevästi Palumägeden toisella parkkipaikalla, jossa on myös infotaulu, joka antaa hyvän yleiskuvan ympäröivästä luonnosta. Selkeät opasteet ja penkit polun varrella tekevät kävelystä erityisen mukavan. Palumägeden leirintäalueella on grillaus-, uinti- ja leirintäalue.

The Valga/Valka–Ape narrow gauge railway was opened to traffic in 1900 and the last trains ran here in 1970.Today, most of the old railway embankment is used as a hiking trail that runs through forests and fields on gravel and dirt roads.On the Valka–Žuldin and Koikküla–Hargla section, the trail is redirected to larger roads, because the former railway dam is mostly impassable there.Many old railway photographs and historical stories related to the railway have been attached to the old sleepers on the railway dam.There is a resting place in Hargla.

Murrumetsa-vaellusreitti alkaa Pühajärve kartanopuistota kulkee Murrumetsan läpi päättyen alkupisteeseen. 3,5 km pituisen reitin kulkemiseen kuluu noin 1-1,5 tuntia. Reitillä voi lukea infotauluilta tietoja metsiemme ja kulttuurimaastojemme kasvillisuudesta sekä eläimistöstä. Reitille jää ikivanha Pühajärve-sotatammi (ympärysmitta 6,98 m ja korkeus 22 m), Murrumetsan tammikossa on muistokivi vuonna 1841 tapahtuneen Pühajärve-sodan muistoksi (kuvanveistäjä Lembit Paluteder, avattiin 11.9.1997). Reitiltä löytyy myös lepo- ja nuotiopaikkoja.

Soontagan retkipolku sijaitsee Kiidjärve-Koorasten virkistysalueella. Polku kulkee Etelä-Virolle tyypillisessä maastossa kasvavassa sekametsässä ja päätyy Pienen Emajoen rannalle. Jalkaisin kuljettavissa oleva retkipolku on kehän muotoinen.Polun varrella on useita opastauluja, jotka esittelevät seudun luontoa. Silmäniloa tarjoavien vesien yli on rakennettu sillat. Retkipolun lisäksi virkistysalueella sijaitsee Soontagan telttailualue nuotiopaikkoineen.Jos retkeilet asianmukaisella kaudella, voit löytää reitin varrelta metsämarjoja tai -sieniä.

Vällamäe 3,3 km pitkällä vaellusreitillä voit kokea voimakkaan, ainutlaatuisen korkeuseron Virossa. Vällamägi on Viron toiseksi korkein muinaismetsän peittämä ja jyrkkärinteinen kukkula, jonka korkeus merenpinnasta on 303,9 m. Kun otetaan huomioon 84 metrin korkeus jalasta huipulle, Vällamägi on suhteelliselta korkeudeltaan Viron korkein. Vuoren rinteet ovat paikoin erittäin jyrkät (kaltevuus 35-40 astetta). Vuodesta 1992 lähtien Vällamäen metsät on määrätty kuusen geenivarannon suojelualueeksi. Reitillä kulkiessa vaihtelevat jyrkät nousut ja laskut, tarjoten samalla fyysistä haastetta ja henkeäsalpaavia näkymiä muinaismetsän suojiin. Nousu huipulle voi hetkeksi saada tuntemaan, kuin olisit päätynyt vuorille, etkä Haanjaan. Vällamäen viehätys on juuri sen alkuperäisessä hiljaisuudessa ja luonnon kosketuksessa – täältä et löydä tungosta vaellusreiteillä. Jokainen vuodenaika tuo reitille oman ilmeensä: keväällä ilma täyttyy linnunlaulusta, kesällä metsästä voi löytää marjoja, syksyllä silmää ilahduttavat värikkäät lehdet ja sienirikkaus, talvella taas rinteet peittää hiljaisuuden tiheä lumikerros.