Vitijärven vaellusreitti ja näkötorni

Luontopolku sopii hyvin soiden kehitykseen ja kasvistoon tutustumiseen sekä mäntytaimikkojen tarkkailuun. Ympyrän muotoinen 1,8 km pitkä polku kiertää Valgesoon keidassuon. Polun varrella näkee rämekasveja, vanhaa "Paroninmännikkö" ja metsäneruna, jolla elää runsaasti tupsukekomuurahaisia. Pyörätuolilla ja lastenrattailla voi kulkea kaikilla polun osuuksilla. Kulkemista helpottavat polkukartta ja puissa olevat värimerkit. Retkipolun alkupäässä ovat näkötorni ja nuotiopaikka.Valgesoo on yksi Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, jossa luonnonystävien kannattaa käydä.

Rõugen alkulaakson retkeilyreitti on 10 km pitkä. Reitti alkaa Hinnin kanjonin tai Ööbikuorgin keskuksen pysäköintialueelta. Ööbikuorgista Hinnin kanjonin suuntaan kulkevalla reitillä voi seurata vesioinaita, tutustua Viron syvimpään järveen - Rõuge Suurjärveen, ihailla Eesti Ema -monumenttia ja vierailla Rõugen puistossa. Ratasjärven, Tõugjärven ja Kahrilan järven rannoilla voi nähdä erilaisia metsätyyppejä ja kulkea Ennin puron rantapolkua pitkin Hinnin kanjoniin. Rõugen alkulaaksolta alkaa myös Rõugen joki, joka suuntaa Võhandun jokeen (ent. Pühajokeen). Retkeilyreitti ihastuttaa siellä kävijöitä omalla muinaisella luonnollaan ja Viron kauneimmalla laaksolla.

Pühajärvi sen maalauksellinen mutkitteleva rantaviiva ja neljä saarta tekevät siitä Otepään luonnonpuiston suurimman järven. Pühajärven pohjoiskärjessä sijaitsee lomaranta, jossa on rantatalo, pelikenttiä, lasten leikkipaikka, levähdyspaikkoja, kahvila ja venelaituri. Eteläkärjessä sijaitsee Koolirannan virkistysalue, josta alkaa vain Valgamaalla mutkitteleva Väike Emajõgi. Pühajärven puistosta alkaa Murrumetsan vaellusreitti ja järven ympäri kulkee 12 km pitkä Pühajärven vaellusreitti, joka kulkee Poslovitsan rantamutkan ohi järven kuuluisimman lähteen - Armuallikan. Talvella sopivissa sääolosuhteissa järvelle tehdään jäärata vaeltamista varten ja Pühajärven rannassa on talviuintipaikka.Pühajärvi on antanut runsaasti inspiraatiota kirjailijoille ja taiteilijoille. Täällä ovat viettäneet kesää esimerkiksi Fridebert Tuglas ja Eino Leino. Konrad Mäen Pühajärve-maalauksista löytyy infotaulu järven rannalta GMP Pühajärve -ravintolan läheltä. Vuonna 1991 Otepäätä vieraili ja järven siunasi dalai-lama Tenzin Gyatso, ja tätä vierailua juhlistaa puuveistos Pühajärven puiston puoleisella rannalla.

The Kaljupealse campfire site is located on the banks of the Võhandu River, in a beautiful pine forest. The riverside and high banks offer a beautiful view of the Võhandu River and sand outcrops. The campfire site has a roofed table and benches, a roofed grill, and firewood. The place is ideal for campers, fishing enthusiasts, and as a resting point for guests coming here with boats.Along the high sandy shores, through a beautiful pine forest, there is an unmarked hiking trail where you can enjoy beautiful views of nature or pick berries and mushrooms.

Noin 400-vuotta vanhan tammen ympärysmitan mittaamiseen on otettava mukaan isompi seurue koska jättilatvaisen puurungon ympärysmitta on 6,6 m.Puuta kutsutaan Sotatammeksi, koska se on todistanut monia historiallisia tapahtumia. Pühajärven kartanon talonpojat kieltäytyivät syksyllä 1841 tekemästä kartanon vaadittuja työpäiviä , ja kapinallisia rangaistiin juuri sen tammen lähellä. Pühajärven sota oli yksi Viron ensimmäisistä talonpoikien mellakoista kartanoherroja vastaan, ja sen muistoksi istutettiin tänne lähelle myös tammikko, jonne kapinan 130-vuotispäivänä pystytettiin muistokivi. Puuta ympäröi nykyään kaunis puisto kävelyreitteineen, ja vaikka muinainen puu ei ole enää täydessä loistossaan, se seisoo täällä täydessä arvossaan muistuttaen menneitä aikoja.

Elvan alkulaakson vaellusreitti on Elvan maastonsuojelualueella sijaitseva maastoltaan vaihteleva 15,5 km pituinen polku niille, jotka haluavat vaeltaa useamman päivän. Polulla on erilaisia metsämaastoja, hiekkakivipaljastumia, upeita metsäjärviä, Vitin näkötorni, saramättäitä, rantaniittyjä, kaivantoja, majavia ja muurahaisvaltakunta. Polulle jäävät myös Haltija- ja seikkailupolku.Alkulaakso alkaa ja päättyy Tartumaan kuntourheilukeskuksessa. Vaellusreitin kartta leirintä- ja nuotiopaikkojen kanssa (myös Illin leirintäalue) löytyy TÄSTÄ. Polulla olevat mustat tai keltaiset numerot näyttävät kuljetut kilometrit.Suojele luontoa!

Elvan kaupungin sydämessä Tartumaalla sijaitsee kaunis Arbi-järvi, joka tarjoaa runsaalla kasvillisuudellaan, valaistuilla luontopoluillaan ja ympäröivällä mäntymetsällään silmäniloa ja runsaasti aktiviteetteja jokaiselle vierailijalle. Järven rannalta alkava 1,2 km pitkä pyöreä sorapintainen reitti sopii erinomaisesti kävelyyn, juoksuun ja pyöräilyyn. Luontopolulla on useita mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon – täällä voi rentoutua, nauttia rauhasta ja kauniista näkymistä tai maistaa suoraan pensaasta poimittuja herukoita. Järven lähellä sijaitsee myös Elvan Kulttuurikeskus, jossa voi vierailla ilmaisissa näyttelyissä ja tutustua paikalliseen kulttuurielämään. Hansenin kuja, joka risteää luontopolun kanssa ja tarjoaa erinomaisia näkymiä järvelle, on suosittu paikka kävelijöiden keskuudessa ja on tarjonnut romanttisen miljöön myös monille häille. Luontopolulla on yhteensä 10 infotaulua, jotka tarjoavat mielenkiintoisen ja perusteellisen katsauksen Arbi-järven ja sen rantojen elämään sekä avaavat katsojalle ihmisen ja järven välisen monipuolisen ja pitkäaikaisen yhteyden.

Tellingumäen uudesta 25 m korkuisesta näkötornista avautuu upea näköala mutkaisen Mustjoen luhdille ja yli etelävirolaisen maiseman. Kauempaa horisontissa näkyy jo Latvia, sillä tornin lähistöllä Mustjoki laskee Viron ja Latvian rajajokena virtaavaan Koivaan eli Gaujaan. Näkötorni on suurenmoinen paikka luonnon ja lintujen tarkkailuun, sillä seudulta on bongattu useitakin harvinaisempia lintulajeja. Tornin juurella on RMK:n telttailu- ja virkistysalue nuotiopaikkoineen. Sen luota alkaa kaksi eripituista viitoitettua pyöräily- ja perinnekulttuurireittiä, joita voi taivaltaa toki jalkaisinkin.