Valgesoon luontopolku

Viron ja Latvian rajalla olevan Koivajoen varrella kulkeva jännittävä vaellusreitti vie sinut näiden kahden maan kulttuuriperinnön nähtävyyksiin! Patikointireitti on edestakainen, 22 km yhteen suuntaan, yhteensä 44 km. Polku tutustuttaa muinaisvirolaisilta perittyyn elämäntapaan ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua historialliseen perintöön luonnon keskellä! Polun varrella on Tahevan kartano, tuulimylly, heinäladon rauniot ja ikivanhoja puita. Alueella on useita leirintäalueita ja leirintäalueita. Polku on viitoitettu ja varustettu viroksi, latviaksi ja englanniksi laadituilla infotauluilla, ja sitä voi myös pyöräillä.

Suur Taevaskodasta alkava tunnelmallinen reitti kulkee Ahjan joen korkeilla rannoilla ja suosikkielokuvan "Taistojen mies" reiteillä. Vaellusreitille jäävät Suur Taevaskoda, osittain säilynyt Ottenin eli Valgesoon vesimyllyrakennus, kaksiholvinen Ottenin myllysilta ja minikanjoni, joka tuli tunnetuksi elokuvan "Taistojen mies" kautta, maalaukselliset näkymät Ahjan joelle, metsänveljien bunkkeri. Reitti on merkitty vihreillä merkeillä ja suuntaviitoilla, reitillä useita tietotauluja. Mahdollisuus telttailla ja tehdä nuotio on Ottenin nuotiopaikalla. Autolla tultaessa vaellus alkaa Saesaaren pysäköintialueelta ja sen vuoksi reitti on n. 2 km pidempi.

Piusa-joen alkulaakson retkeilyreitin kokonaispituus on 15 km - Vastseliinan linnoituksen raunioista Lindoraniin tai päinvastoin. Reitti on mahdollista kulkea jalan, osittain myös polkupyörällä tai autolla. Suojelualueen mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä ovat joen oikealla rannalla sijaitsevat korkeat devonikauden hiekkakiviseinämät, niistä korkein on Härma Mäeminen eli Keldren muuri, jonka kokonaiskorkeus on 43 m ja pituus 150 m. Leirintäpaikkoja on kaksi - ensimmäisellä kolmanneksella Make muurin alla ja lopussa Härma Alumisen muurin alla.Kohteessa ei ole lisävalaistusta, joten vierailuun sopii ennen kaikkea päiväsaika.

Metsässä kulkevaa hiekkatietä pitkin kulkeva vaellusreitti esittelee muurahaisten elämää. Se kulkee vain hiekkateitä pitkin, joiden varrella on tietotauluja ja muurahaiskekojen luona vastaavat viitat. Polun voi kulkea myös ajoneuvolla. 3,6 km pituinen reitti alkaa tien vieressä olevalta tietotaululta. Vaellusreitti sijaitsee Padakõrven luonnonsuojelualueella, jonka tärkeimpiä arvoja ovat yksi Viron suurimmista tupsukekomuurahaisten kolonioista, monipuoliset metsäyhteisöt ja monipuolinen maasto. Suojelualueen tavoitteena on tupsukekomuurahaiskolonian, muiden suojeltujen lajien ja niiden asuinpaikkojen, metsäyhteisöjen ja Kärgandin Kames-muodostuman suojelu.

Meremäen mäellä sijaitsee paanukattoinen näkötorni, jonka huipusta avautuu ihmeellinen näköala ympäristölle. Tornin korkeus on 18 m ja näköalatasanne sijaitsee 234,5 m merenpinnan yläpuolella. Näkötornista näkyy koko Setomaa, Petserin luostarin kupolit ja Pihkovanjärvi. Näkötornin lisäksi Meremäen mäellä sijaitsee laululava, jonka katsomossa on penkkejä ja pöytiä. Siellä vietetään joka vuosi juhannusta ja järjestetään muita tilaisuuksia.

Emajoen ja Annen kanavan väliltä Torisillalta (Turu sild) alkaa 4 kilometriä pitkä Emajoen rantapolku, joka kulkee Natura 2000 -suojelualueella ja tarjoaa varrellaan avaria näkymiä Annen kanavalle, Emajoelle, laiva- ja veneliikenteelle sekä Karlovan venesatamalle.Polun varrella on opastauluja, joen rannalla sijaitsevia piknikkipaikkoja sekä useita kävelysiltoja, kohdata voi myös onkijoita. Keväällä rantapolku voi olla vetinen ja siltä voi ihailla tulvaniittyä. Polun päätyttyä voi palata samaa tietä. Toinen vaihtoehto on kääntyä vasemmalle soratielle, joka vie Ihasten kevyen liikenteen väylälle.

Munamägi-mäen huipulle kannattaa kiivetä, koska sieltä näkee yli 50 kilometrin päähän. Pienen eli Otepää Munamägi-mäen absoluuttinen korkeus on 207,5 metriä (suhteellinen korkeus yli 80 m). Väike Munamägi -mäen koillisrinteellä (Otepäätä päin) on lähde, josta ennen vanhaan sanottiin, että sen on Väike Emajõgi lähde. Ensimmäisen tasangon reunassa sijaitseva siirtokivi on alueen suurin - 25 000 kg. Katso myös ilmapanoraamakuva (tekijä Joel Tammet).

Kirnan 6,8 km pituinen vaelluspolku antaa hyvän mahdollisuuden tutustua Pedjan joen luhtiin ja tulvametsään. Paremman katsauksen saamiseksi luhdista ja joesta on Altmetsan tilan paikalle pystytetty näkötorni. Polun kaukaisemmassa pisteessä auttaa joen ylityksessä riippusilta. Pedjan joen oikealla rannalla on upea Musutammi. Usealla puolella vaelluspolkua on havaittavissa villisikojen ja majavien jälkiä.Polulla oltaessa saattaa kuulua Kaitseliitin (Suojeluliitto) ampumaharjoituksista tulevaa ampumista, koska Kirnan koulutuskeskus on lähellä. Luhtien likipääsytiet risteävät monessa paikassa vaelluspolun kanssa, seuraa huolella polun merkkejä!