Kekkosen retkipolku on käytössä ympäri vuoden - kesällä kävelijöille, harrastus- ja huippu-urheilijoille sekä pyöräilijöille ja talvella hiihtäjille. Omaperäisen nimensä polku on saanut Suomen entisen presidentin Urho Kaleva Kekkosen Käärikun vierailun kunniaksi. 15 km pitkä polku alkaa Käärikun hiihtostadionilta ja kulkee ylös-alas luonnonkauniiden paikkojen, mm Harimäen kautta. Harimägi on Otepään ylängön suurimpia mäkiä (211,3 m). Kekkosen polun vieressä on 26 metriä korkea puusta tehty Harimäen näkötorni. Ja jos energiaa riittää, voi tehdä viisi kilometriä pitkän lisäkierroksen Harimäellä.
Tarton 1300-luvun goottilaistyylinen Johanneksenkirkko on yksi Viron vanhimmista kirkoista, ja se erottuu ainutlaatuisista terrakottaveistoksista, joita pidetään harvinaisina koko Euroopassa. Kirkossa oli alun perin yli 1000 käsintehtyä terrakottaveistosta, joista noin 200 on säilynyt. Jokainen veistos on ainutlaatuinen, minkä vuoksi on arveltu, että ne saattavat kuvata Tarton silloisia asukkaita tai muita tärkeitä henkilöitä. Johanneksen kirkon tornista avautuu upea näkymä koko Tarton historialliseen vanhaankaupunkiin. Tornissa on 2 pronssikelloa, Pietari ja Paavali. Joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina kirkossa on englanninkielinen jumalanpalvelus!
Munamägi-mäen huipulle kannattaa kiivetä, koska sieltä näkee yli 50 kilometrin päähän. Pienen eli Otepää Munamägi-mäen absoluuttinen korkeus on 207,5 metriä (suhteellinen korkeus yli 80 m). Väike Munamägi -mäen koillisrinteellä (Otepäätä päin) on lähde, josta ennen vanhaan sanottiin, että sen on Väike Emajõgi lähde. Ensimmäisen tasangon reunassa sijaitseva siirtokivi on alueen suurin - 25 000 kg. Katso myös ilmapanoraamakuva (tekijä Joel Tammet).
Retkimajat, näkötorni ja pitkospuut kutsuvat Meenikunnon rämeelle useita luonnosta kiinnostuneita. Kyseessä on kaunis levähdysalue. Pitkospuita pitkin kävellessä voi nähdä tavallisia suokasveja: vaiveroja, suokukkia, variksenmarjoja, suopursuja ja tupasvillaa, rämeen reunassa kasvaa myös vaivaiskoivuja. Eniten rämeellä kasvaa moniväristä rahkasammalta. Rämeen reunan umpeen kasvaneesta ojasta voivat rohkeimmat kokeilla maistaa erikoisen makuista rämevettä.Hyvä tietää: Pitkospuita pitkin voi kulkea myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla.
Räpinan rannalla sijaitseva vuonna 2020 valmistunut torni sijaitsee Räpinan polderin suojelualueella Räpinan sataman lähellä. 18 metrin korkuinen torni koostuu kolmesta välitasanteesta ja kolmesta näköalatasanteesta. Ylimmäinen laajennettu osa takaa parhaan näkyvyyden polderin suojelualueelle, ranta-alueelle, Lämmijärvelle, Salusaarelle ja Venäjälle. Näkötornista avautuu kaunis näkymä säällä kuin säällä ja kaikkina vuodenaikoina. Viehättävä näkötorni on tarkoitettu ennen kaikkea luonnon tarkkailuun ja lintujen katseluun. Se antaa luontoelämyksiä etsivien henkilöiden katsella ympäristöä häiritsemättä suojelualueella olevia lajeja.
Räpinan polderi on kansainvälisesti merkittävä lintualue Lämmijärven rannalla. Siellä pesii ja liikkuu runsaasti erilaisia rauhoitettuja lintulajeja. Pesijöistä ovat lintujen suojelun kannalta tärkeimpiä lajeja ruisrääkkä, mustatiira ja pikkulokki, joille Räpinan polderi on yksi parhaista alueista Virossa. Kauttakulkijoista tärkeimmät ovat kurki ja tundrahanhi. Polderi on tärkeä vesilintujen ja kahlaajien lepo- ja pesimispaikka. Muuttoaikaan alueen kautta kulkee jopa 1,5 miljoonaa lintua. Alue on koko Itä-Viron tärkein muuttolintujen kokoontumisalue. Lintujen tarkkailua varten on rakennettu tähystystornit.
Luontopolku sopii hyvin soiden kehitykseen ja kasvistoon tutustumiseen sekä mäntytaimikkojen tarkkailuun. Ympyrän muotoinen 1,8 km pitkä polku kiertää Valgesoon keidassuon. Polun varrella näkee rämekasveja, vanhaa "Paroninmännikkö" ja metsäneruna, jolla elää runsaasti tupsukekomuurahaisia. Pyörätuolilla ja lastenrattailla voi kulkea kaikilla polun osuuksilla. Kulkemista helpottavat polkukartta ja puissa olevat värimerkit. Retkipolun alkupäässä ovat näkötorni ja nuotiopaikka.Valgesoo on yksi Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, jossa luonnonystävien kannattaa käydä.
Viron ja Latvian rajalla olevan Koivajoen varrella kulkeva jännittävä vaellusreitti vie sinut näiden kahden maan kulttuuriperinnön nähtävyyksiin! Patikointireitti on edestakainen, 22 km yhteen suuntaan, yhteensä 44 km. Polku tutustuttaa muinaisvirolaisilta perittyyn elämäntapaan ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua historialliseen perintöön luonnon keskellä! Polun varrella on Tahevan kartano, tuulimylly, heinäladon rauniot ja ikivanhoja puita. Alueella on useita leirintäalueita ja leirintäalueita. Polku on viitoitettu ja varustettu viroksi, latviaksi ja englanniksi laadituilla infotauluilla, ja sitä voi myös pyöräillä.