Villem Reimani -muistomerkki

Kansojen muistomerkki on Tarton vanhin muistomerkki. Yliopiston päärakennuksen rakentamisen aikana entisen Maarja-kirkon kohdalta löydettiin kirkon lattian alta ja kirkon vieressä sijaitsevalle hautausmaalle haudattuja luita. Ne haudattiin uudelleen vuonna 1806 Toomeorgiin Vallikraavi-kadun viereen ja sen kohdalle perustettiin vuonna 1811 J. W. Krausen piirustuksien mukaan pieni neliömäinen Rahvaste-muistomerkki, joka kuvaa Pien-Aasian (Lüükia) hautamonumentteja. Muistopatsaan katua kohti olevalle sivulle haudattiin 20. syyskuuta 1985 myös yliopiston päärakennuksen kellareissa saman kesän arkeologisissa kaivauksissa löydetyt ihmisluut. Yhteiseen hautaan laitettiin myös kotelo.

Vapaussodassa kaatuneiden 200 rõugelaisen muistoksi pystytettiin vuonna 1926 pastori Valter Viksin johdolla Rõugen kirkon lähelle taiteilija Voldermar Mellikin suunnittelema muistomerkki. Patsaan etupuolella on kiveen kaiverrettu teksti ”1918–1920. Kunnia kaatuneille! Kiitollinen Rõugen pitäjä”. Vuonna 1945 bolsevikit räjäyttivät muistopatsaan ja pronssisoturi sekä sen aluskivi kaivattiin patsaan lähelle maahan. Paikallinen taiteilija Aksel Ollman kaivoi pronssimiehen yöllä maasta ja hautasi talonsa pihaan. Kesällä 1988 se kaivettiin esiin. 30. lokakuuta 1988 pidettiin muistopatsaan uudelleenpaljastaminen. Muodon restauroi Ars Monumentaal.

Fr. R. Faehlmannin muistopatsas - harmaasta kotimaan graniitista tehdyllä jalustalla oleva Faehlmannin pronssipatsas - paljastettiin Tartu Toomemägillä Vana Anatoomikum edessä 18. toukokuuta vuonna 1930. Fr. R. Faehlmann (1798-1850) oli Viron kansalliskirjallisuuden perustajia, lääkäri ja demokraatti. Hän opiskeli Rakveren aluekoulussa, Tarton lukiossa ja Tarton yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Vuodesta 1824 Faehlmann työskenteli Tartossa lääkärinä. Hän toimi vanhassa anatomiasalissa. Hän oli yliopiston viron kielen lehtori ja luki vastaavana opettajana farmakologia- ja lääkkeenvalmistusoppikurssia.

Muistopatsaan professori K. Morgensternille on perustanut yliopisto. Johann Karl Simon Morgenstern (1170-1852) oli saksalainen opettajaa, joka vuosina 1802-1936 oli Tarton yliopiston klassisen filologian, estetiikan, kirjallisuus- ja taidehistorian professori. Hän oli Tarton yliopiston kirjaston perustajia ja ensimmäinen rehtori (1802-1839). Hän perusti myös vuonna 1803 Tarton yliopiston taidemuseon.

Vuonna 1969. paljastettu Struven muistomerkki on omistettu entiselle Tarton tähtitornin johtajalle F. G. W Struvelle (15.4.1793 – 23.11.1864), joka oli saksalaissyntyinen venäläinen tähtitieteilijä ja geodeetti. Hänen johdolla tehtiin 1816–1855 pituuspiirin mittaukset, joiden tavoitteena oli selvittää tarkemmin maapallon muotoa ja kokoa.Tämä muistomerkki on oman aikakautensa hengessä luotu abstrakti luomus, joka heijastaa ihmisajatuksen pyrkimistä avaruuteen. Veistoksen alaosa on saanut inspiraatiota aurinkokellosta ja yläosa tiimalasista. Muistomerkin tekijät ovat Olav Männi ja Udo Ivask.Tähtitieteilijää muistuttavat Tartossa Struven mukaan nimetty katu ja kolmioketju.

Jakob Hurt (1839–1907) oli ensimmäinen virolainen pappi, joka toimi Otepäällä vuosina 1872–1880. Hän oli Viron kansallisen liikkumisen merkkihenkilö, kansanrunoilija ja kielitieteilijä. Otepäällä toimiessaan J. Hurt toimi sekä Eesti Kirjameeste Seltsin että Eesti Aleksandrikoolin perustuskomitean puheenjohtajana. Hän edisti Otepään kihlakunnan kouluelämää ja uudisti koulurakennuksia. J. Hurt asui suurimman osan Otepäällä olemista vuosistaan Otepään kirkkokartanon rakennuksessa, minkä vuoksi rakennuksen edessä olevalle viheraukiolle pystytettiin 25.11.1989 Jakob Hurtin graniittinen rintakuva. Veistoksen on tehnyt Villu Jaanisoo.

Muistomerkki Viron Äiti paljastettiin 26. kesäkuuta 2010 Rõugessa. Muistomerkki arvostaa virolaista naista äitinä, ilmaisee kiitollisuutta ja kansamme jatkuvuutta. Viron Äiti –muistomerkin idean luoja ja rakentaja oli kultakätinen mies, virolaisten kyyditysmuistojen kerääjä ja useiden muistokirjojen laatija Hans Sissas (1933–2012). Muistomerkki on valmistettu Udmurtiasta tuodusta kivestä. Se on 3,6 metriä korkea ja painaa lähes 6 tonnia. Luonnoksen laatijat ovat taiteilijat / kuvanveistäjät Ilme ja Riho Kuld ja sen hakkasivat kuvanveistäjä-kivenhakkaajat Margus Kurvits ja Kristjan Kittus.

A monument to those, who fell in the War of Independence, was opened in Misso on 26 May 1935, and the activities of the 1st cavalry regiment in the battles of the War of Independence were immortalised. The monument was demolished in 1945.The reconstructed monument was reopened on 27 August 1989. The granite pillar placed on a base of quarry-stones is 2.5 m tall. Its main side has the symbol of the cavalry unit along with the text “Here, the 1st cavalry regiment fought in the War of Independence on 19 April 1919”. In front of the monument, there are six granite plates with the names of those that fell.A monument to World War II is erected only a few steps from the Monument to the War of Independence.