Valgesoon näkötorni

Mukavaan kävelyyn sopiva vaellusreitti alkaa Voorepalun nuotiopaikkaa vastapäätä toiselta puolelta tietä ja kulkee erittäin vaihtelevassa maastossa, jossa on useita jyrkkiä nousuja ja laskuja. Polulla on menneisyyden tapahtumia ja kansanperinnettä esitteleviä tietotauluja, polun korkeimmassa pisteessä on lepäämiseen pöytä ja penkit. Polun jyrkkiin rinteisiin on asennettu köysirajat.Nuotiopaikan ja vaellusreitin välillä kulkee historiallinen Postitie. Vaihtelevamaastoiselle polulle jää Ristimänd ja monia muita jännittäviä paikkoja. Nuotiopaikalla on pysäköintipaikat 2 autolle.

Pühajärven ympärillä kulkeva luontopolku alkaa Otepään luonnonpuiston keskuksen vierestä ja reitti vie kulkijan Viron omaperäisimmän ja kauneimman järven ympäristöön ja maisemiin. Kierrokselle menee noin 3-6 tuntia. Reitin varrella on lepo- ja nuotiopaikkoja. Osa reitistä kulkee metsäteillä, osa Pühajärve-Kääriku-maantien vieressä. Reitti sopii sekä patikoitsijoille että pyöräilijöille, mutta polkupyörää on jossain vaiheessa välillä työnnettävä vieressä. Reitille jäävät myös, Anguninan, Kiigemäen ja Koolirannan nuotiopaikat jossa on sallittu myös telttailu.

Elvan kaupungin sydämessä Tartumaalla sijaitsee kaunis Arbi-järvi, joka tarjoaa runsaalla kasvillisuudellaan, valaistuilla luontopoluillaan ja ympäröivällä mäntymetsällään silmäniloa ja runsaasti aktiviteetteja jokaiselle vierailijalle. Järven rannalta alkava 1,2 km pitkä pyöreä sorapintainen reitti sopii erinomaisesti kävelyyn, juoksuun ja pyöräilyyn. Luontopolulla on useita mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon – täällä voi rentoutua, nauttia rauhasta ja kauniista näkymistä tai maistaa suoraan pensaasta poimittuja herukoita. Järven lähellä sijaitsee myös Elvan Kulttuurikeskus, jossa voi vierailla ilmaisissa näyttelyissä ja tutustua paikalliseen kulttuurielämään. Hansenin kuja, joka risteää luontopolun kanssa ja tarjoaa erinomaisia näkymiä järvelle, on suosittu paikka kävelijöiden keskuudessa ja on tarjonnut romanttisen miljöön myös monille häille. Luontopolulla on yhteensä 10 infotaulua, jotka tarjoavat mielenkiintoisen ja perusteellisen katsauksen Arbi-järven ja sen rantojen elämään sekä avaavat katsojalle ihmisen ja järven välisen monipuolisen ja pitkäaikaisen yhteyden.

Kirnan 6,8 km pituinen vaelluspolku antaa hyvän mahdollisuuden tutustua Pedjan joen luhtiin ja tulvametsään. Paremman katsauksen saamiseksi luhdista ja joesta on Altmetsan tilan paikalle pystytetty näkötorni. Polun kaukaisemmassa pisteessä auttaa joen ylityksessä riippusilta. Pedjan joen oikealla rannalla on upea Musutammi. Usealla puolella vaelluspolkua on havaittavissa villisikojen ja majavien jälkiä.Polulla oltaessa saattaa kuulua Kaitseliitin (Suojeluliitto) ampumaharjoituksista tulevaa ampumista, koska Kirnan koulutuskeskus on lähellä. Luhtien likipääsytiet risteävät monessa paikassa vaelluspolun kanssa, seuraa huolella polun merkkejä!

Vällamäe 3,3 km pitkällä vaellusreitillä voit kokea voimakkaan, ainutlaatuisen korkeuseron Virossa. Vällamägi on Viron toiseksi korkein muinaismetsän peittämä ja jyrkkärinteinen kukkula, jonka korkeus merenpinnasta on 303,9 m. Kun otetaan huomioon 84 metrin korkeus jalasta huipulle, Vällamägi on suhteelliselta korkeudeltaan Viron korkein. Vuoren rinteet ovat paikoin erittäin jyrkät (kaltevuus 35-40 astetta). Vuodesta 1992 lähtien Vällamäen metsät on määrätty kuusen geenivarannon suojelualueeksi. Reitillä kulkiessa vaihtelevat jyrkät nousut ja laskut, tarjoten samalla fyysistä haastetta ja henkeäsalpaavia näkymiä muinaismetsän suojiin. Nousu huipulle voi hetkeksi saada tuntemaan, kuin olisit päätynyt vuorille, etkä Haanjaan. Vällamäen viehätys on juuri sen alkuperäisessä hiljaisuudessa ja luonnon kosketuksessa – täältä et löydä tungosta vaellusreiteillä. Jokainen vuodenaika tuo reitille oman ilmeensä: keväällä ilma täyttyy linnunlaulusta, kesällä metsästä voi löytää marjoja, syksyllä silmää ilahduttavat värikkäät lehdet ja sienirikkaus, talvella taas rinteet peittää hiljaisuuden tiheä lumikerros.

10 km pitkässä ja 52 m syvässä Rõugen muinaislaaksossa on seitsemän järve: Kahrilanjärvi, Tõugjärvi, Ratasjärvi, Kaussjärvi, Rõugen Suurjärvi, Liinjärvi, Valgjärvi. Järviä yhdistää Tindiorusta alkava Rõugen eli Ajo-joki. Rõugen muinaislaakson sivulaaksot ovat Tindi-, Külm-, Mõhk-, Ööbikuorg, Tinopeetri, Hinni, Sikasoo ja Järveotsa laakso. Kuuluisin niistä on muinaista linnavuorta pohjoisesta rajoittava Ööbikuorg. Keväisin, tuomien kukinnan aikaan, laakso kaikuu satakielten laulusta – tästä nimi Ööbikuorg. Rõugessa kulkee useita vaellusreittejä, joista suosituin on Ööbikuorgin vaellusreitti, joka vie kävijän muinaislaakson läpi, järvien ja lähteiden ohi. Reitti sopii myös lapsiperheille ja on osittain kuljettavissa polkupyörällä. Kesällä järvissä voi uida ja meloa, talvella samoja reittejä käyttävät hiihtäjät ja kelkkailijat. Rõugen taajamassa sijaitsee myös Viron syvin järvi – Rõugen Suurjärvi (38 m) – sekä Viron Suurin Luontokello, jonka viisarit merkitsevät ajan kulumista luonnon rytmissä.Hyvä tietää: Ööbikuorgin reunalla sijaitsee vierailukeskus ja Pesapuun näkötorni, josta avautuu näkymä koko laaksoon.

Eteläleirin 2 km pitkä vaellusreitti on luotu Viron puolustusvoimien entiselle Eteläleirin alueelle. Vuonna 1920 rakennettiin tänne vaikuttava sotilaskompleksi, jossa kesäisin harjoittelivat jalkaväen sotilaat. Vaikka rakennuksista ei ole mitään jäljellä, puiden välissä kimalteleva patoallas, vanha silta, useat perustuskivet ja kaivannot kertovat jotain tuon ajan todellisuudesta. Infotauluista voi lukea lisää entisistä ajoista. On elämys kokea, kuinka nopeasti luonto peittää kaiken ihmisen tekemän. Eteläleirin vaellusreitti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää kevyt luontoretki Viron sotahistorian perintöön. Reitin luonnollinen kulku padon ympäri ja vanhan sillan yli luo rauhallisen, lähes meditatiivisen ilmapiirin. RMK:n nuotiopaikka mahdollistaa tauon pitämisen ja tarvittaessa myös telttailun. Reitti on merkitty ja infotaulut auttavat ymmärtämään alueen merkitystä Viron puolustusvoimien historiassa. Ampumaradan pyöräreitin risteys tarjoaa lisämahdollisuuden pidempään liikkumiseen – näin Eteläleiristä voi aloittaa myös urheilullisemman päivälenkin.

Tarton kupeessa sijaitsevat Tiksojan retkipolut sopivat perheille, liikunnan harrastajille ja koiran ulkoiluttajille. 1–2 kilometriä pitkät kehän muotoiset polut saavat alkunsa Tiksojan nuotiopaikan pysäköintialueelta. Vaihtelevat polut kulkevat metsäteitä ja aluerajoja pitkin. 700 metrin kehä, jolla on tiivistetty sorapäällyste, sopii lastenvaunuja tai pyörätuolia käyttäville. 1 kilometriä pitkän polun varrella on aktiviteettialueita lapsille ja aidaton koira-alue sekä 2 kilometrin polun varrella ulkokuntosali. Polkuja sävyttävät monet ajo- ja kävelysillat, pitkospuut ja nähtävyyksien edustalla sijaitsevat opastaulut.Levähtää voi Tiksojan nuotiopaikalla, jossa on 2 katoksellista penkki-pöytää ja grilliritilällä varustettua tulisijaa.