Tiksojan retkipolut ja nuotiopaikat

Haldjaradan tai Vitipalun seikkailupolku tarjoaa satumaisen elämyksen niin lapsille kuin aikuisillekin. Polku vie läpi Elvan sieni- ja marjametsän, josta löytyy Noitasaari, jossa on ihana "Pikku noita" -talo, viehättäviä puupatsaita ja matala seikkailupolku keskellä metsää, joka sopii lapsille ja lapsiperheille loistavaan ajanviettoon luonnossa. Osittain lastenvaunulla kulkeva 1,4 kilometrin pituinen polku risteää Elvajoen alkulaakson vaellusreitin kanssa ja esittelee Elvan monimuotoista maastoa. Polku alkaa ja päättyy RMK:n jokikarhun piknikkikentällä ja leirintäalueella, jossa on useita grilli- ja nuotiokatoksia.

Tellingumäen uudesta 25 m korkuisesta näkötornista avautuu upea näköala mutkaisen Mustjoen luhdille ja yli etelävirolaisen maiseman. Kauempaa horisontissa näkyy jo Latvia, sillä tornin lähistöllä Mustjoki laskee Viron ja Latvian rajajokena virtaavaan Koivaan eli Gaujaan. Näkötorni on suurenmoinen paikka luonnon ja lintujen tarkkailuun, sillä seudulta on bongattu useitakin harvinaisempia lintulajeja. Tornin juurella on RMK:n telttailu- ja virkistysalue nuotiopaikkoineen. Sen luota alkaa kaksi eripituista viitoitettua pyöräily- ja perinnekulttuurireittiä, joita voi taivaltaa toki jalkaisinkin.

Verijärven luontopolun pituus on noin 1 km. Polun varrella on yhdeksän aluetta esittelevää taulua, jotka kertovat kasveista, puista, pensaista, linnuista ja muista eläimistä. Polku kulkee Verijärven muinaislaaksossa ja metsäpuistossa. Polulla on puiset opasviitat, 3 nuotiopaikkaa grillausritilöineen ja lankkupenkkeineen.Verijärveen liittyy useita legendoja. Järvi on saanut nimensä kauan aikaa sitten, kun orjia rangaistiin järven rannalla sijaitsevassa kellarissa ja heidän verensä värjäsi veden punaiseksi. Toinen tarina kertoo pahasta Kasaritsan kartanonherrasta, jonka kuski oli yöllä kerran kotiin ajaessaan vierittänyt vankkurit ja siellä nukkuvan herran korkealta jyrkänteeltä alas järveen.

Kisejärven 6 km pitkä retkeilyreitti kulkee pitkin entisiä hevosteitä ja suon reunoja (suosittelemme käyttää kumisaappaita). Retkeilypolulla voit tutustua runsasjärviseen maastoon, arvokkaisiin metsä- ja suoyhdistelmiin, nähdä majavan toimintajälkiä.

Retkimajat, näkötorni ja pitkospuut kutsuvat Meenikunnon rämeelle useita luonnosta kiinnostuneita. Kyseessä on kaunis levähdysalue. Pitkospuita pitkin kävellessä voi nähdä tavallisia suokasveja: vaiveroja, suokukkia, variksenmarjoja, suopursuja ja tupasvillaa, rämeen reunassa kasvaa myös vaivaiskoivuja. Eniten rämeellä kasvaa moniväristä rahkasammalta. Rämeen reunan umpeen kasvaneesta ojasta voivat rohkeimmat kokeilla maistaa erikoisen makuista rämevettä.Hyvä tietää: Pitkospuita pitkin voi kulkea myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla.

Pühajärven ympärillä kulkeva luontopolku alkaa Otepään luonnonpuiston keskuksen vierestä ja reitti vie kulkijan Viron omaperäisimmän ja kauneimman järven ympäristöön ja maisemiin. Kierrokselle menee noin 3-6 tuntia. Reitin varrella on lepo- ja nuotiopaikkoja. Osa reitistä kulkee metsäteillä, osa Pühajärve-Kääriku-maantien vieressä. Reitti sopii sekä patikoitsijoille että pyöräilijöille, mutta polkupyörää on jossain vaiheessa välillä työnnettävä vieressä. Reitille jäävät myös, Anguninan, Kiigemäen ja Koolirannan nuotiopaikat jossa on sallittu myös telttailu.

Pühajärvi sen maalauksellinen mutkitteleva rantaviiva ja neljä saarta tekevät siitä Otepään luonnonpuiston suurimman järven. Pühajärven pohjoiskärjessä sijaitsee lomaranta, jossa on rantatalo, pelikenttiä, lasten leikkipaikka, levähdyspaikkoja, kahvila ja venelaituri. Eteläkärjessä sijaitsee Koolirannan virkistysalue, josta alkaa vain Valgamaalla mutkitteleva Väike Emajõgi. Pühajärven puistosta alkaa Murrumetsan vaellusreitti ja järven ympäri kulkee 12 km pitkä Pühajärven vaellusreitti, joka kulkee Poslovitsan rantamutkan ohi järven kuuluisimman lähteen - Armuallikan. Talvella sopivissa sääolosuhteissa järvelle tehdään jäärata vaeltamista varten ja Pühajärven rannassa on talviuintipaikka.Pühajärvi on antanut runsaasti inspiraatiota kirjailijoille ja taiteilijoille. Täällä ovat viettäneet kesää esimerkiksi Fridebert Tuglas ja Eino Leino. Konrad Mäen Pühajärve-maalauksista löytyy infotaulu järven rannalta GMP Pühajärve -ravintolan läheltä. Vuonna 1991 Otepäätä vieraili ja järven siunasi dalai-lama Tenzin Gyatso, ja tätä vierailua juhlistaa puuveistos Pühajärven puiston puoleisella rannalla.

Tartumaalla, Elvan rautatieaseman läheisyydestä alkava Väike Väerada on yksi alueen suosituimmista vaellusreiteistä. Sen erityispiirteenä ovat puuveistokset, jotka ovat saaneet inspiraationsa virolaisista kansansaduista ja joita ovat luoneet paikalliset taiteilijat. Pieni mutta voimakas Väerada vaikuttaa tervehdyttävästi sekä mieleen että kehoon. Luontopolku tarjoaa elämyksiä kaikenikäisille vaelluksen ystäville ja on sopiva tutkittavaksi ympäri vuoden. Houkuttelevat veistokset eivät ainoastaan kaunista reittiä, vaan myös opastavat oikealle polulle. Metsäreitille jää useita lepoalueita ja jännittäviä lasten aktiviteetteja, jotka tekevät retkestä entistä nautinnollisemman. Vaellusreitti päättyy Tartumaa Tervisespordikeskukseen, jossa voi jatkaa seikkailua muilla metsäreiteillä, pelata frisbeegolfia tai nauttia lasten kanssa leikkipaikan iloista kauniiden mäntyjen alla. Tule kävelemään luontoon, tutki satumaisia veistoksia ja anna Elvan Väeradan tarjota sinulle rauhaa ja elämystä joka vuodenaikana.