Otepään linnavuori

Tarton kaupungin rajalla sijaitsevan kartanon huippuajaksi voidaan pitää 1800-luvun alkupuolta, jolloin se loisti runsaan taidekokoelmansa, kirjastonsa sekä salonki-iltojensa ansiosta. Kartano kuului tuolloin von Liphartin perheelle. Kartanon päärakennus tuhoutui pommituksessa vuonna 1944. Kartanon puisto sekä päärakennuksen rauniot ja porttirakennus kuuluvat kansallisiin muistomerkkeihin. Alue muodostaa monipuolisen kokonaisuuden: upea kartanokokonaisuus, sivurakennuksiin rakennetut ERM:n puuvarastot, vesitorni, jääkellari sekä kunnostettu rajamuuri. Kartanokokonaisuuden keskellä on Raadin luonnonjärvi ja kunnostettu kartanon puisto.

Vuonna 1540 valmistuneella Uue-Saalusen kartanolla on ollut lukuisia omistajia. Ensimmäinen heistä oli Reinhold Salis, jonka mukaan kartano myös sai nimensä.Kartanon keskus sijaitsee kauniilla paikalla Kavadijärven itärannalla korkealla kukkulalla. Vuodesta 1843 vuoden 1919 pakkolunastukseen asti kartano kuului von Maydellien aatelisperheelle.Tämän jälkeen Saalusen kartano siirtyi valtion omistukseen, maa-alueet jaettiin Viron vapaussotaan osallistuneille ja kartanon työläisille heidän omien asumusten valmistumiseen asti. Myöhemmin kartanoa käytettiin juhlien pitopaikkana, parina vuonna kouluna ja sen jälkeen kulttuuritalona, jossa oli myös kauppa. Toistaiseksi ovat säilyneet vain rauniot.

Tarton Toomemäellä sijaitseva tuomiokirkko on yksi Viron huomattavimmista ja suurimmista keskiaikaisista rakennuksista sekä ainoa kaksitorninen kirkko. Kirkon rakentaminen aloitettiin jo 1200-luvulla, jolloin Tartto oli tärkeä piispankaupunki, ja rakennustöitä sekä lisäyksiä jatkettiin 1500-luvun alkuun asti. Uskonpuhdistuksen aikana tuomiokirkko jäi tyhjilleen ja muuttui ajan myötä raunioiksi. Kuitenkin juuri nämä voimakkaat muurit ja avarat holvikaaret ovat edelleen yksi Vanhan Liivinmaan merkittävimpiä tiiligotiikan esimerkkejä, jotka heijastavat keskiaikaisen arkkitehtuurin mittasuhteita ja mestareiden taitoa. Tuomiokirkon rakennuksessa toimii Tarton yliopiston museo, joka esittelee tieteen, yliopistokoulutuksen ja Tarton akateemisen hengen kehitystarinaa. Vierailijoilla on mahdollisuus käydä tuomiokirkon torneissa, joista avautuu yksi kauneimmista näkymistä Tarton kaupunkiin ja Emajoen laaksoon. Tornien vieressä sijaitsee Toompood, josta löytyy lahjoja, tiedeaiheisia matkamuistoja ja yliopiston symboliikalla varustettuja muistoesineitä. Iltaisin maagista tunnelmaa lisää valaistusinstallaatio.

Otepään linnanvuorella voit nähdä Viron ensimmäisen tiilirakennuksen raunioita. Vuoden 1224 syksyllä perusti Tarton piispa Hermann I muinaisvirolaisten linnoituksen paikalle hiippakuntansa ensimmäisen linnan. Piispanlinnan ympärille perustettiin 1200-luvulla kauppala, jossa asuivat valtavin osin käsityöläiset ja kauppiaat. Hyvä tietää: *Vanhimmat jäljet linnanvuorella ovat peräisin nykyisen ajanlaskun alusta, 1000-luvulla Otepää oli muinaisen Ugandi kunnan tärkein linnoitus. *1937 asennettiin linnanvuorelle metallinen Viron muinaislinnoitusten kartta.

Põltsamaan linna on vuosisatojen ajan ollut tärkeä paikka ja kantaa mukanaan arvokasta historiaa – se perustettiin vuonna 1272 joen rannalle, ja se on ollut Liivinmaan kuninkaan Magnuksen residenssi ja myöhemmin upea rokokoo-palatsi. Sodat ja tulipalot jättivät linnan raunioihin, mutta nyt se on jälleen herännyt eloon ja odottaa sinua vierailulle! Tänään linna tarjoaa vierailijalle runsaasti jännittävää nähtävää. Ennen kaikkea kannattaa nousta 7-kerroksisen linnantornin näköalatasanteelle, josta avautuu kiehtova näkymä kaupunkiin joka vuodenaikana. Tornin kruunaa kunnostettu historiallinen kupoli, joka on ainutlaatuinen koko Virossa. Kompleksissa sijaitseva kirkko on perustettu suoraan linnan linnoitusmuurien ja tornin sisään ja avoinna kesällä päivittäin. Konventti- ja porttirakennuksessa sijaitsee nykyaikainen näyttely, joka kertoo linnan ja Põltsamaan kaupungin värikkään tarinan. Linnapihalla odottavat käsityöpajat, joissa voi seurata mestareiden työtä tai hankkia jotain mielenkiintoista. Ruokaelämyksiä tarjoaa ravintola Oberpahlen, jossa historia ja maut yhdistyvät. Tutustu Põltsamaan linnaan – paikkaan, jossa historia herää eloon!

Helmen ritarilinnoituksen rauniot kohoavat jyrkällä kukkulalla Pärnu–Valga-maantien varrella. Oletettavasti 1300-luvun alussa rakennetusta muinaislinnoituksesta on osittain säilynyt maakivimuuri korkeine ikkuna-aukkoineen. Legenda kertoo, että muuriin on uhrattu asujaimiston vahvistamiseksi syytön tyttölapsi. Jokainen voi päättää itse, pitääkö vanhoja tarinoita uskottavina. Aikojen kuluessa linnoituksen isäntinä ovat olleet saksalaiset, venäläiset, liettualaiset ja ruotsalaiset, jotka tuhosivat linnoituksen vuonna 1658.Hyvä tietää: Alhaalla laaksossa virtaa Arstiallikas (Lääkärilähde), jonka veden kerrotaan olevan lääke seitsemää sairautta vastaan.

Liivinmaan ritarikunta alkoi rakentaa Laiusen (saksaksi Lais) linnoitusta 1300-luvun lopulla puolustaakseen maan itärajaa. Myöhäiskeskiajalla tämä Viron alueen ensimmäinen tuliaseilta suojaava rakennus sai lopullisen muotonsa. 1400-luvun puolivälissä linnaan rakennettiin tykkitornit. Linna kärsi vahinkoja vuonna 1559, mutta se korjattiin. Ruotsin vallan kauden lopulla rakennettiin upea puutalo, jossa kuningas Kaarle XII asui saattueineen vuosina 1700–1701. Suuren Pohjan sodan jälkeen linna jäi raunioiksi.

Vastseliinan piispanlinna on yksi Etelä-Viron löytämisen arvoisista paikoista. Siellä kohtaavat 1300-luvun linnan rauniot, pyhä paikka, interaktiiviset aktiviteetit ja mielenkiintoinen historia. Keskiajalla linna oli kuuluisa pyhiinvaelluskohde: paavi Innocentius VI:n määräyksestä linnan kappelin ihmetekevää ristiä nähneet pyhiinvaeltajat saivat vuoden ja 40 päivän vapautuksen heille määrätyistä katumusharjoituksista. Pohjan sodassa linna tuhottiin Pietari I:n joukkojen toimesta, ja siitä on säilynyt vain rauniot. Pyhiinvaeltajien pyhää paikkaa entisen kirkon raunioilla merkitsee suuri risti, penkit ja hengellisen musiikin ääniteos. Nykyään linnassa voi vierailla myös Vastseliina piispanlinnan keskiaikaisessa elämyskeskuksessa ja piispanlinnan pyhiinvaellustalossa. Linnan raunioilla, pyhällä paikkalla ja elämyskeskuksessa voi vierailla sekä itsenäisesti että ennakkotilauksesta oppaan kanssa. Lisäksi entisessä Piiri-tavernassa tarjotaan ruokailua ja ryhmille keskiaikaisia juhla-aterioita.