Uue-Saalusen kartanon rauniot

Helmen ritarilinnoituksen rauniot kohoavat jyrkällä kukkulalla Pärnu–Valga-maantien varrella. Oletettavasti 1300-luvun alussa rakennetusta muinaislinnoituksesta on osittain säilynyt maakivimuuri korkeine ikkuna-aukkoineen. Legenda kertoo, että muuriin on uhrattu asujaimiston vahvistamiseksi syytön tyttölapsi. Jokainen voi päättää itse, pitääkö vanhoja tarinoita uskottavina. Aikojen kuluessa linnoituksen isäntinä ovat olleet saksalaiset, venäläiset, liettualaiset ja ruotsalaiset, jotka tuhosivat linnoituksen vuonna 1658.Hyvä tietää: Alhaalla laaksossa virtaa Arstiallikas (Lääkärilähde), jonka veden kerrotaan olevan lääke seitsemää sairautta vastaan.

Vastseliinan piispanlinna on yksi Etelä-Viron löytämisen arvoisista paikoista. Siellä kohtaavat 1300-luvun linnan rauniot, pyhä paikka, interaktiiviset aktiviteetit ja mielenkiintoinen historia. Keskiajalla linna oli kuuluisa pyhiinvaelluskohde: paavi Innocentius VI:n määräyksestä linnan kappelin ihmetekevää ristiä nähneet pyhiinvaeltajat saivat vuoden ja 40 päivän vapautuksen heille määrätyistä katumusharjoituksista. Pohjan sodassa linna tuhottiin Pietari I:n joukkojen toimesta, ja siitä on säilynyt vain rauniot. Pyhiinvaeltajien pyhää paikkaa entisen kirkon raunioilla merkitsee suuri risti, penkit ja hengellisen musiikin ääniteos. Nykyään linnassa voi vierailla myös Vastseliina piispanlinnan keskiaikaisessa elämyskeskuksessa ja piispanlinnan pyhiinvaellustalossa. Linnan raunioilla, pyhällä paikkalla ja elämyskeskuksessa voi vierailla sekä itsenäisesti että ennakkotilauksesta oppaan kanssa. Lisäksi entisessä Piiri-tavernassa tarjotaan ruokailua ja ryhmille keskiaikaisia juhla-aterioita.

Tarton kaupungin rajalla sijaitsevan kartanon huippuajaksi voidaan pitää 1800-luvun alkupuolta, jolloin se loisti runsaan taidekokoelmansa, kirjastonsa sekä salonki-iltojensa ansiosta. Kartano kuului tuolloin von Liphartin perheelle. Kartanon päärakennus tuhoutui pommituksessa vuonna 1944. Kartanon puisto sekä päärakennuksen rauniot ja porttirakennus kuuluvat kansallisiin muistomerkkeihin. Alue muodostaa monipuolisen kokonaisuuden: upea kartanokokonaisuus, sivurakennuksiin rakennetut ERM:n puuvarastot, vesitorni, jääkellari sekä kunnostettu rajamuuri. Kartanokokonaisuuden keskellä on Raadin luonnonjärvi ja kunnostettu kartanon puisto.

Otepään linnanvuorella voit nähdä Viron ensimmäisen tiilirakennuksen raunioita. Vuoden 1224 syksyllä perusti Tarton piispa Hermann I muinaisvirolaisten linnoituksen paikalle hiippakuntansa ensimmäisen linnan. Piispanlinnan ympärille perustettiin 1200-luvulla kauppala, jossa asuivat valtavin osin käsityöläiset ja kauppiaat. Hyvä tietää: *Vanhimmat jäljet linnanvuorella ovat peräisin nykyisen ajanlaskun alusta, 1000-luvulla Otepää oli muinaisen Ugandi kunnan tärkein linnoitus. *1937 asennettiin linnanvuorelle metallinen Viron muinaislinnoitusten kartta.

Liivinmaan ritarikunta alkoi rakentaa Laiusen (saksaksi Lais) linnoitusta 1300-luvun lopulla puolustaakseen maan itärajaa. Myöhäiskeskiajalla tämä Viron alueen ensimmäinen tuliaseilta suojaava rakennus sai lopullisen muotonsa. 1400-luvun puolivälissä linnaan rakennettiin tykkitornit. Linna kärsi vahinkoja vuonna 1559, mutta se korjattiin. Ruotsin vallan kauden lopulla rakennettiin upea puutalo, jossa kuningas Kaarle XII asui saattueineen vuosina 1700–1701. Suuren Pohjan sodan jälkeen linna jäi raunioiksi.

Rõngun vasallilinnan rauniot sijaitsevat Tartumaalla Elvan kunnassa Rõngussa ja ovat yksi Etelä-Viron kiehtovimmista keskiaikaisista muistomerkeistä. Linna rakennettiin todennäköisesti 1300-luvulla Tarton piispan vasallilinnaksi ja se kuului hiippakunnan puolustusjärjestelmään, valvoen tärkeitä teitä ja ympäristöä. Keskiajalla kyseessä oli linnoitettujen rakennusten kompleksi, jonka muurien sisälle jäi sisäpiha. Linnassa sijaitsi myös kappeli, jota lähteissä mainitaan 1400-luvun alussa. Linnan merkitys väheni 1500-luvulla Liivin sodan aikana, jolloin se tuhottiin ja jäi raunioiksi. Nykyään Rõngun vasallilinnasta on jäljellä muurien jäänteet, jotka sijaitsevat luonnonkauniissa Lossimäen puistossa. Alueelle on vapaa pääsy ja se sopii hyvin kävelyretkille, historian tutustumiseen ja valokuvaukseen. Rauniot tarjoavat mielenkiintoisen aikamatkan sekä historian ystäville että perheille, jotka haluavat yhdistää luonnossa liikkumisen ja kulttuuriperinnön löytämisen.

Põltsamaan linna on vuosisatojen ajan ollut tärkeä paikka ja kantaa mukanaan arvokasta historiaa – se perustettiin vuonna 1272 joen rannalle, ja se on ollut Liivinmaan kuninkaan Magnuksen residenssi ja myöhemmin upea rokokoo-palatsi. Sodat ja tulipalot jättivät linnan raunioihin, mutta nyt se on jälleen herännyt eloon ja odottaa sinua vierailulle! Tänään linna tarjoaa vierailijalle runsaasti jännittävää nähtävää. Ennen kaikkea kannattaa nousta 7-kerroksisen linnantornin näköalatasanteelle, josta avautuu kiehtova näkymä kaupunkiin joka vuodenaikana. Tornin kruunaa kunnostettu historiallinen kupoli, joka on ainutlaatuinen koko Virossa. Kompleksissa sijaitseva kirkko on perustettu suoraan linnan linnoitusmuurien ja tornin sisään ja avoinna kesällä päivittäin. Konventti- ja porttirakennuksessa sijaitsee nykyaikainen näyttely, joka kertoo linnan ja Põltsamaan kaupungin värikkään tarinan. Linnapihalla odottavat käsityöpajat, joissa voi seurata mestareiden työtä tai hankkia jotain mielenkiintoista. Ruokaelämyksiä tarjoaa ravintola Oberpahlen, jossa historia ja maut yhdistyvät. Tutustu Põltsamaan linnaan – paikkaan, jossa historia herää eloon!

Ensimmäiset kirjalliset tiedot Kirumpään linnoituksesta ovat vuodelta 1322, jolloin Liettuan ruhtinas Gediminas tuhosi sen. Linnoitus rakennettiin Tarton hiippakunnan itärajan turvaamiseksi silloin tärkeän Tarto-Pihkova kauppa- ja sotatien varrelle. Linnoitukseen on toistuvasti hyökätty, se on tuhottu ja rakennettu uudelleen. Lopullisesti se tuhoutui Venäjän ja Ruotsin välisessä sodassa vuonna 1656.Mielenkiintoista tietää: • Kirumpään linnoitusta ympäröi suuri kauppiaiden ja käsityöläisten paikkakunta. • Ruotsin valtionarkistossa ovat säilyneet linnoituksen ja ympäristön suunnitelmat. • Vuonna 1784 perustetun Võrun kaupungin rakentamiseen käytettiin kivi linnoituksen raunioista. • Lehmukset linnoituksen raunioiden ympärillä ovat peräisin vuodelta 1940.