Rõugen Satakielilaakson näköalatorni Pesapuu

lähellä Latvian rajaa sijaitsevassa Paganamaassa on kolme erillistä retkireittiä, joiden pituus on 3,8 km, 4,3 km ja 4,7 km. Lisäksi siellä on näkötorni . Kaikki polut alkavat Paganamaan nuotiopaikasta, josta voi nauttia tornista avautuvasta kauniista näkymästä Paganamaan luontoon. poluilla näet aarniometsän selvän sekametsän ja vanhan kasikan, tiellä ovat Kikkajärvi ja suuri-Mudajärvi. vaellusreittien alussa on myös levähdyspaikka, joka on hyvä nuotiopaikka, leirintäalue, leirintäalue.

Kekkosen retkipolku on käytössä ympäri vuoden - kesällä kävelijöille, harrastus- ja huippu-urheilijoille sekä pyöräilijöille ja talvella hiihtäjille. Omaperäisen nimensä polku on saanut Suomen entisen presidentin Urho Kaleva Kekkosen Käärikun vierailun kunniaksi. 15 km pitkä polku alkaa Käärikun hiihtostadionilta ja kulkee ylös-alas luonnonkauniiden paikkojen, mm Harimäen kautta. Harimägi on Otepään ylängön suurimpia mäkiä (211,3 m). Kekkosen polun vieressä on 26 metriä korkea puusta tehty Harimäen näkötorni. Ja jos energiaa riittää, voi tehdä viisi kilometriä pitkän lisäkierroksen Harimäellä.

Räpinan polderi on kansainvälisesti merkittävä lintualue Lämmijärven rannalla. Siellä pesii ja liikkuu runsaasti erilaisia rauhoitettuja lintulajeja. Pesijöistä ovat lintujen suojelun kannalta tärkeimpiä lajeja ruisrääkkä, mustatiira ja pikkulokki, joille Räpinan polderi on yksi parhaista alueista Virossa. Kauttakulkijoista tärkeimmät ovat kurki ja tundrahanhi. Polderi on tärkeä vesilintujen ja kahlaajien lepo- ja pesimispaikka. Muuttoaikaan alueen kautta kulkee jopa 1,5 miljoonaa lintua. Alue on koko Itä-Viron tärkein muuttolintujen kokoontumisalue. Lintujen tarkkailua varten on rakennettu tähystystornit.

Tellingumäen uudesta 25 m korkuisesta näkötornista avautuu upea näköala mutkaisen Mustjoen luhdille ja yli etelävirolaisen maiseman. Kauempaa horisontissa näkyy jo Latvia, sillä tornin lähistöllä Mustjoki laskee Viron ja Latvian rajajokena virtaavaan Koivaan eli Gaujaan. Näkötorni on suurenmoinen paikka luonnon ja lintujen tarkkailuun, sillä seudulta on bongattu useitakin harvinaisempia lintulajeja. Tornin juurella on RMK:n telttailu- ja virkistysalue nuotiopaikkoineen. Sen luota alkaa kaksi eripituista viitoitettua pyöräily- ja perinnekulttuurireittiä, joita voi taivaltaa toki jalkaisinkin.

Suur Munamägi on Baltian korkein huippu (318 metriä merenpinnan yläpuolella). Kirkkaalla säällä näköalatornista avautuu näkymä Viron maisemiin jopa 50 km säteellä. Näkötorni valmistui vuonna 1939 ja on 29,1 metriä korkea. Tornista avautuu näkymä Vana-Võromaan alueelle: kaukana toisistaan sijaitseville maatiloille, joita erottaa järvet ja mäet. Suur Munamäeltä voi ihailla näkymiä eri vuodenaikoina ja väreissä. Suur Munamägi on ollut suosittu nähtävyys jo yli sadan vuoden ajan – ensimmäinen näköalatorni rakennettiin mäelle jo vuonna 1812. Nykyinen torni on kuudes versio – aiemmat tornit olivat joko puisia tai matalampia ja ne purettiin tai tuhoutuivat ajan myötä.

Tarton Pyhän Paavalin kirkko on ainutlaatuinen, sillä se on Viron ainoa jugendtyylinen kirkko. Kirkossa on kansanromanttinen ja geometrinen muotoilu. Lisäksi kirkko on kuuluisa kahdesta teräskellosta, jotka on valmistettu Saksassa vuonna 1922. Lasikupolista kellotornista avautuu lumoava näkymä Tarton kaupunkiin. Kellotorniin pääsee portaita pitkin, ja matkalla torniin voi vierailla pienessä galleriassa, jossa kerrotaan kirkon historiasta. Kirkon torniin tutustuminen on maksullista. Kirkossa on kolumbaario, krypta ja kirjakauppa. Lisäksi on mahdollista varata kirkkokierros, yksityinen urkukonsertti ja ateriapalvelu kirkon keittiöstä.

Viron ja Latvian rajalla olevan Koivajoen varrella kulkeva jännittävä vaellusreitti vie sinut näiden kahden maan kulttuuriperinnön nähtävyyksiin! Patikointireitti on edestakainen, 22 km yhteen suuntaan, yhteensä 44 km. Polku tutustuttaa muinaisvirolaisilta perittyyn elämäntapaan ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua historialliseen perintöön luonnon keskellä! Polun varrella on Tahevan kartano, tuulimylly, heinäladon rauniot ja ikivanhoja puita. Alueella on useita leirintäalueita ja leirintäalueita. Polku on viitoitettu ja varustettu viroksi, latviaksi ja englanniksi laadituilla infotauluilla, ja sitä voi myös pyöräillä.

Tarton Toomemäellä sijaitseva tuomiokirkko on yksi Viron huomattavimmista ja suurimmista keskiaikaisista rakennuksista sekä ainoa kaksitorninen kirkko. Kirkon rakentaminen aloitettiin jo 1200-luvulla, jolloin Tartto oli tärkeä piispankaupunki, ja rakennustöitä sekä lisäyksiä jatkettiin 1500-luvun alkuun asti. Uskonpuhdistuksen aikana tuomiokirkko jäi tyhjilleen ja muuttui ajan myötä raunioiksi. Kuitenkin juuri nämä voimakkaat muurit ja avarat holvikaaret ovat edelleen yksi Vanhan Liivinmaan merkittävimpiä tiiligotiikan esimerkkejä, jotka heijastavat keskiaikaisen arkkitehtuurin mittasuhteita ja mestareiden taitoa. Tuomiokirkon rakennuksessa toimii Tarton yliopiston museo, joka esittelee tieteen, yliopistokoulutuksen ja Tarton akateemisen hengen kehitystarinaa. Vierailijoilla on mahdollisuus käydä tuomiokirkon torneissa, joista avautuu yksi kauneimmista näkymistä Tarton kaupunkiin ja Emajoen laaksoon. Tornien vieressä sijaitsee Toompood, josta löytyy lahjoja, tiedeaiheisia matkamuistoja ja yliopiston symboliikalla varustettuja muistoesineitä. Iltaisin maagista tunnelmaa lisää valaistusinstallaatio.