Otepään piispanlinnan rauniot

Otepään linnavuori on yksi Etelä-Viron tutustumisen arvoisista paikoista, jota suositellaan luonnon ystäville. Tule valloittamaan 13 000 vuotta vanhan Otepään kukkulan huippu ja katsomaan Otepään kaupunkia ja ympäröivää luontoa. Täällä voit pitää piknikin, nähdä piispa Hermanin vuonna 1224 rakennuttaman kivilinnan rauniot ja tutkia Viron muinaislinnojen karttaa. Otepää oli 1100-luvulla muinaisen Ugandan läänin tärkein linnoitus, ja kukkulalla sijaitsi yksi muinaisen Viron vahvimmista linnoituksista. Siellä sijaitsee myös Euroopan vanhin tunnettu tuliase ja muinainen sota-ase. Tule tutustumaan muinaisen Viron historiaan!

Tarton kaupungin rajalla sijaitsevan kartanon huippuajaksi voidaan pitää 1800-luvun alkupuolta, jolloin se loisti runsaan taidekokoelmansa, kirjastonsa sekä salonki-iltojensa ansiosta. Kartano kuului tuolloin von Liphartin perheelle. Kartanon päärakennus tuhoutui pommituksessa vuonna 1944. Kartanon puisto sekä päärakennuksen rauniot ja porttirakennus kuuluvat kansallisiin muistomerkkeihin. Alue muodostaa monipuolisen kokonaisuuden: upea kartanokokonaisuus, sivurakennuksiin rakennetut ERM:n puuvarastot, vesitorni, jääkellari sekä kunnostettu rajamuuri. Kartanokokonaisuuden keskellä on Raadin luonnonjärvi ja kunnostettu kartanon puisto.

Liivinmaan ritarikunta alkoi rakentaa Laiusen (saksaksi Lais) linnoitusta 1300-luvun lopulla puolustaakseen maan itärajaa. Myöhäiskeskiajalla tämä Viron alueen ensimmäinen tuliaseilta suojaava rakennus sai lopullisen muotonsa. 1400-luvun puolivälissä linnaan rakennettiin tykkitornit. Linna kärsi vahinkoja vuonna 1559, mutta se korjattiin. Ruotsin vallan kauden lopulla rakennettiin upea puutalo, jossa kuningas Kaarle XII asui saattueineen vuosina 1700–1701. Suuren Pohjan sodan jälkeen linna jäi raunioiksi.

Vuonna 1540 valmistuneella Uue-Saalusen kartanolla on ollut lukuisia omistajia. Ensimmäinen heistä oli Reinhold Salis, jonka mukaan kartano myös sai nimensä.Kartanon keskus sijaitsee kauniilla paikalla Kavadijärven itärannalla korkealla kukkulalla. Vuodesta 1843 vuoden 1919 pakkolunastukseen asti kartano kuului von Maydellien aatelisperheelle.Tämän jälkeen Saalusen kartano siirtyi valtion omistukseen, maa-alueet jaettiin Viron vapaussotaan osallistuneille ja kartanon työläisille heidän omien asumusten valmistumiseen asti. Myöhemmin kartanoa käytettiin juhlien pitopaikkana, parina vuonna kouluna ja sen jälkeen kulttuuritalona, jossa oli myös kauppa. Toistaiseksi ovat säilyneet vain rauniot.

Rõngun vasallilinnan rauniot sijaitsevat Tartumaalla Elvan kunnassa Rõngussa ja ovat yksi Etelä-Viron kiehtovimmista keskiaikaisista muistomerkeistä. Linna rakennettiin todennäköisesti 1300-luvulla Tarton piispan vasallilinnaksi ja se kuului hiippakunnan puolustusjärjestelmään, valvoen tärkeitä teitä ja ympäristöä. Keskiajalla kyseessä oli linnoitettujen rakennusten kompleksi, jonka muurien sisälle jäi sisäpiha. Linnassa sijaitsi myös kappeli, jota lähteissä mainitaan 1400-luvun alussa. Linnan merkitys väheni 1500-luvulla Liivin sodan aikana, jolloin se tuhottiin ja jäi raunioiksi. Nykyään Rõngun vasallilinnasta on jäljellä muurien jäänteet, jotka sijaitsevat luonnonkauniissa Lossimäen puistossa. Alueelle on vapaa pääsy ja se sopii hyvin kävelyretkille, historian tutustumiseen ja valokuvaukseen. Rauniot tarjoavat mielenkiintoisen aikamatkan sekä historian ystäville että perheille, jotka haluavat yhdistää luonnossa liikkumisen ja kulttuuriperinnön löytämisen.

Tarton Toomemäellä sijaitseva tuomiokirkko on yksi Viron huomattavimmista ja suurimmista keskiaikaisista rakennuksista sekä ainoa kaksitorninen kirkko. Kirkon rakentaminen aloitettiin jo 1200-luvulla, jolloin Tartto oli tärkeä piispankaupunki, ja rakennustöitä sekä lisäyksiä jatkettiin 1500-luvun alkuun asti. Uskonpuhdistuksen aikana tuomiokirkko jäi tyhjilleen ja muuttui ajan myötä raunioiksi. Kuitenkin juuri nämä voimakkaat muurit ja avarat holvikaaret ovat edelleen yksi Vanhan Liivinmaan merkittävimpiä tiiligotiikan esimerkkejä, jotka heijastavat keskiaikaisen arkkitehtuurin mittasuhteita ja mestareiden taitoa. Tuomiokirkon rakennuksessa toimii Tarton yliopiston museo, joka esittelee tieteen, yliopistokoulutuksen ja Tarton akateemisen hengen kehitystarinaa. Vierailijoilla on mahdollisuus käydä tuomiokirkon torneissa, joista avautuu yksi kauneimmista näkymistä Tarton kaupunkiin ja Emajoen laaksoon. Tornien vieressä sijaitsee Toompood, josta löytyy lahjoja, tiedeaiheisia matkamuistoja ja yliopiston symboliikalla varustettuja muistoesineitä. Iltaisin maagista tunnelmaa lisää valaistusinstallaatio.

Helmen ritarilinnoituksen rauniot kohoavat jyrkällä kukkulalla Pärnu–Valga-maantien varrella. Oletettavasti 1300-luvun alussa rakennetusta muinaislinnoituksesta on osittain säilynyt maakivimuuri korkeine ikkuna-aukkoineen. Legenda kertoo, että muuriin on uhrattu asujaimiston vahvistamiseksi syytön tyttölapsi. Jokainen voi päättää itse, pitääkö vanhoja tarinoita uskottavina. Aikojen kuluessa linnoituksen isäntinä ovat olleet saksalaiset, venäläiset, liettualaiset ja ruotsalaiset, jotka tuhosivat linnoituksen vuonna 1658.Hyvä tietää: Alhaalla laaksossa virtaa Arstiallikas (Lääkärilähde), jonka veden kerrotaan olevan lääke seitsemää sairautta vastaan.

Ensimmäiset kirjalliset tiedot Kirumpään linnoituksesta ovat vuodelta 1322, jolloin Liettuan ruhtinas Gediminas tuhosi sen. Linnoitus rakennettiin Tarton hiippakunnan itärajan turvaamiseksi silloin tärkeän Tarto-Pihkova kauppa- ja sotatien varrelle. Linnoitukseen on toistuvasti hyökätty, se on tuhottu ja rakennettu uudelleen. Lopullisesti se tuhoutui Venäjän ja Ruotsin välisessä sodassa vuonna 1656.Mielenkiintoista tietää: • Kirumpään linnoitusta ympäröi suuri kauppiaiden ja käsityöläisten paikkakunta. • Ruotsin valtionarkistossa ovat säilyneet linnoituksen ja ympäristön suunnitelmat. • Vuonna 1784 perustetun Võrun kaupungin rakentamiseen käytettiin kivi linnoituksen raunioista. • Lehmukset linnoituksen raunioiden ympärillä ovat peräisin vuodelta 1940.