Lumikenkäretki Mulgimaalla Rubinan suolla ja rämeellä

Viemme sinut mieleenpainuvalle pyöräretkelle Taevaskojan kauniille poluille. Retken aikana näemme Kiidjärven vesimyllyn, kurkistamme metsäveljien bunkkeriin, tutustumme Ahjanjokeen ja sen alkulaaksoon, ihailemme Taevaskojan hiekkakivipaljastumia ja metsäpolkuja aarnipuiden varjossa. Hyvällä tuurilla voimme nähdä ja kuulla myös kuningaskalastajan, ja yritämme löytää myös Viimeinen pyhäinjäännös -elokuvan kuvauspaikkoja. E-Bike pöyrille matka taittuu vaivattomasti, ja koko säästyneen tarmon voi kohdistaa näkymien ihailuun.Voit osallistua aikataulutetulle retkelle tai tilata seurueellesi erillisen kierroksen juuri teille sopivana aikana.

Tartumaan Tervisespordikeskuksessa voit levätä aktiivisesti, viettää vapaa-aikaa ja vahvistaa terveyttä. Maajumalien puisto antaa energiaa! Täällä on tekemistä kaikille - lapsille on leikkikenttä ja Häpin seikkailurata, suuremmille frisbeegolf, kuntopolut, Viron suurin liikkuvien suunnistusratojen verkosto, erilaiset urheilukentät jne. Harjoitella voi mäntymetsässä olevalla kuntoilualueella sekä laittaa taidot koetukselle oppaan avulla laskeutumisessa, laserammunnassa tai maastojousiammunnassa. Urheilullisen päivän jälkeen voi käydä saunassa ja käyttää grillikatosta. Keskus on suosittu syntymäpäivien ja kesäjuhlien järjestämispaikka.

Luuan kartanon puisto sijaitsee Jõgevan maakunnassa Vooremaan maisemansuojelualueella. Luuan kartanon päärakennus yhdessä sivurakennusten ja puiston kanssa ovat kulttuuriperintösuojelukohteita. Puisto on ollut luonnonsuojelukohde vuodesta 1959. Puiston pinta-ala on 19,7 hehtaaria. Puisto on hyvin lajirikas. Siellä kasvaa noin 150 taksonia puita ja pensaita, joista tulokaslajeja on noin 110. Puistossa asuu suojeltuja lepakkoja: pohjanlepakko, vesisiippa, korvayökkö, isoviiksisiippa tai viiksisiippa, lampisiippa, pikkulepakko, isolepakko, vaivaislepakko sekä lehtopöllö.

Veistos Tarton markkinarakennuksen edessä paljastettiin 17.1.2008, tekijä kuvanveistäjä Mati Karmin. Terästynnyri tukeutuu graniittipohjalle, jossa oleva kivikirjoitus kertoo, että veistoksen paljastamisen päivä 17. tammikuuta on kansankalenterissa Tõnisepäev eli talviharjapäivä, jolloin vanhojen virolaisten huomion keskipisteenä oli sika.

Hautausmaalle on haudattu Viron vapaussodassa kaatuneita taistelijoita. Vapaussota alkoi marraskuussa 1918 Neuvosto-Venäjän hyökätessä Viron tasavaltaan ja päättyi 2. helmikuuta 1920 Tarton rauhansopimuksen solmimiseen. Neuvostoliiton miehityksen aikana muistomerkki tuhottiin. Vuonna 1987 Vapaa Riippumaton Nuorten Kolonna Nro 1 aloitti vapaussodassa kaatuneiden hautojen kunnostuksen ja 23. kesäkuuta 1988 paljastettiin muistomerkki. Vuoden 2002 alussa Võrun kaupunginhallitus aloitti hautapaikkojen korjauksen. Nuortenkolonnan pystyttämä pylväs purettiin. Uuteen pylvääseen käytettiin nuortenkolonnan valmistamaa pylväslevyä ja ristiä.

Otepään linnanvuorella voit nähdä Viron ensimmäisen tiilirakennuksen raunioita. Vuoden 1224 syksyllä perusti Tarton piispa Hermann I muinaisvirolaisten linnoituksen paikalle hiippakuntansa ensimmäisen linnan. Piispanlinnan ympärille perustettiin 1200-luvulla kauppala, jossa asuivat valtavin osin käsityöläiset ja kauppiaat. Hyvä tietää: *Vanhimmat jäljet linnanvuorella ovat peräisin nykyisen ajanlaskun alusta, 1000-luvulla Otepää oli muinaisen Ugandi kunnan tärkein linnoitus. *1937 asennettiin linnanvuorelle metallinen Viron muinaislinnoitusten kartta.

The Nohipalo study trail is an interesting and educational hiking trail. There are 16 information boards on the three-kilometre trail, which give a good overview of hunting and forestry.The diversity of the nature makes the trail exciting – boreo-nemoral forests, eskers, and heath forests, where blueberries, lingonberries, and mushrooms can be picked depending on the season.On the study trail, you can admire the magnificent badger area and explore the traces of beavers. If you are lucky, you might even see an animal there.The Nohipalo study trail starts and ends at the Ilumetsa forest house.

Kuningamäen kartingrata sijaitsee Põltsamaan kaupungin tuntumassa. Kyseessä on kilpailurata, mutta kilpailujen välisinä aikoina siellä voi ajaa harrastuskartingia. Rata on suhteellisen nopea - harrastuskartingautojen keskinopeus on yli 60 km/h. Radan pituus on 850 m. Radalla on kaksi pitkää suoraa, nopeita mutkia ja teknisesti haastavia S-mutkia. Jos seurue on suurempi kuin radalle mahtuu, voivat muut seurata ajajien saavutuksia boksissa sijaitsevalta kuvaruudulta.