Räpinan kartanonpuisto

Luuan arboretumissa on noin 500 puu- ja pensaslajia ja -muotoa. Arboretumiin on perustettu kasvimaantieteellisen periaatteen mukaisesti Euroopan, Siperian, Keski-Aasian, Kaukoidän ja Pohjois-Amerikan osastot.

Pühajärven rantapuistoon ovat erityisesti tervetulleita lapsiperheet, sillä täältä löydät uimarannan kahviloiden, oleskelu alueiden, lasten leikkikentän, pallokentän ja venevuokraamon kanssa. Puiston pohjoisosassa tarjoaa kiipeilymahdollisuuksia kuntorata ja viihdettä kyläkeinu. Pühajärven rantareitillä kävellessä avautuu mahdollisuus ruokkia sorsia tai nauttia hurmaavista järvinäkymistä.Puisto kuului aikoinaan Pühajärven kartanopuistoon ja se muotoiltiin kävelymetsäksi polkuineen jo 1800-luvulla. Pääosin puisto on luonnollisesti syntynyt lehtimetsä. HUOM! Suurtapahtumien aikana puistossa liikkuminen voi olla rajoitettua!

Luunjan kartanon puisto perustettiin 1700-luvulla barokkityylisenä puistona kreivi B. C. von Münnichin toimesta ja muotoiltiin vapaamuotoiseksi maisemapuistoksi 1800-luvun lopulla.Puiston lähettyvillä sijaitsee myös ruusutarha, joka sopii kesäisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen, piknikin viettämiseen tai noin vain kävelyyn. Alueella on puiston lisäksi useita historiallisen taustan omaavia kohteita, esim. kartanon puistotiet, puiston ja puutarhan rajamuurit, entinen kartanon viinakeittiö (tislaamo) ja takomo, puutarhurin talo ja navettakokonaisuus.

Mõnisten kartano on mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1542. Sen viimeiset omistajat olivat von Wulffit. Kartanon rakennukset tuhoutuivat Viron vapaussodassa.Mõnisten 14,6 hehtaarin puisto on perustettu 1840-luvulla. Se on Võrumaan vanhimpia puistoja. Puiston olennainen osa oli Mõnisten patoallas. Entisen kartanon päärakennuksen paikalla on nyt avara niitty. Aarnipuista täällä kasvaa kuusia, tammia, metsälehmuksia, rauduskouvuja, lehtikuusia. Harvinaisempia lajeja ovat euroopansorvarinpensas, Mantsurian jalopähkinä, douglaskuusi jne.Puiston lähellä Võru–Valga-tien varrella sijaitsee karhuja esittävä veistos, joka on harvoja säilyneitä muistoja neuvostovallan aikana muodissa olleista tienvarsikoristeista.

Pühajärvi sen maalauksellinen mutkitteleva rantaviiva ja neljä saarta tekevät siitä Otepään luonnonpuiston suurimman järven. Pühajärven pohjoiskärjessä sijaitsee lomaranta, jossa on rantatalo, pelikenttiä, lasten leikkipaikka, levähdyspaikkoja, kahvila ja venelaituri. Eteläkärjessä sijaitsee Koolirannan virkistysalue, josta alkaa vain Valgamaalla mutkitteleva Väike Emajõgi. Pühajärven puistosta alkaa Murrumetsan vaellusreitti ja järven ympäri kulkee 12 km pitkä Pühajärven vaellusreitti, joka kulkee Poslovitsan rantamutkan ohi järven kuuluisimman lähteen - Armuallikan. Talvella sopivissa sääolosuhteissa järvelle tehdään jäärata vaeltamista varten ja Pühajärven rannassa on talviuintipaikka.Pühajärvi on antanut runsaasti inspiraatiota kirjailijoille ja taiteilijoille. Täällä ovat viettäneet kesää esimerkiksi Fridebert Tuglas ja Eino Leino. Konrad Mäen Pühajärve-maalauksista löytyy infotaulu järven rannalta GMP Pühajärve -ravintolan läheltä. Vuonna 1991 Otepäätä vieraili ja järven siunasi dalai-lama Tenzin Gyatso, ja tätä vierailua juhlistaa puuveistos Pühajärven puiston puoleisella rannalla.

Puutarha on perustettu vuonna 2004. Puutarhan koko on 1,5 ha, josta 0,5 ha on istutuksia. Tontilta avautuu maalauksellinen näkymä metsään, mäkiseen avoimeen maisemaan ja Võhandun joelle. Erityistä huomiota herättävät vähän hoitoa vaativat kasvikokoelmat, kylmää kestävät ja terveet havupuulajikkeet ja lehtipuut sekä pensaat. Puutarha on suunniteltu englantilaiseen tyyliin kaikki neljä vuodenaikaa silmällä pitäen. Taksoneja on yli 2000. Puutarhaan pääsee vierailulle etukäteen sopimalla. Ryhmän minimikoko 5 henkeä. Mahdollisuus tilata myös juhlalounas ryhmille.

Noin 400-vuotta vanhan tammen ympärysmitan mittaamiseen on otettava mukaan isompi seurue koska jättilatvaisen puurungon ympärysmitta on 6,6 m.Puuta kutsutaan Sotatammeksi, koska se on todistanut monia historiallisia tapahtumia. Pühajärven kartanon talonpojat kieltäytyivät syksyllä 1841 tekemästä kartanon vaadittuja työpäiviä , ja kapinallisia rangaistiin juuri sen tammen lähellä. Pühajärven sota oli yksi Viron ensimmäisistä talonpoikien mellakoista kartanoherroja vastaan, ja sen muistoksi istutettiin tänne lähelle myös tammikko, jonne kapinan 130-vuotispäivänä pystytettiin muistokivi. Puuta ympäröi nykyään kaunis puisto kävelyreitteineen, ja vaikka muinainen puu ei ole enää täydessä loistossaan, se seisoo täällä täydessä arvossaan muistuttaen menneitä aikoja.

Luken kartanon sydämessä on kaunis uusbarokkipuisto, joka on täynnä vehreyttä ja kukkia, eri tasoilla olevia terasseja, ainutlaatuisen muotoisia puita, betonisia leijonanpäitä ja Eeva-veistos. Lisäksi puistossa on kunnostettu lampijärjestelmä, joka tuo puistoon erityistä viehätystä. Luken kartano mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1557. Nykyään kartano on kunnostettu, samoin kuin nukkekoti, jossa on infopiste, näyttely ja kesäisin kahvila. Puisto on avoinna ilmaiseksi ympäri vuoden. Tule nauttimaan kartanopuiston suihkulähteistä ja paviljongista avautuvasta näkymästä lammilla uiviin ankkoihin ja unohda arki uppoutumalla kartanon aikakauden romantiikkaan!