Viron pisin joki - himmennys (162 km) virtaa ranta- ja Polvimaan halki kauniissa ja koverassa hiekkakivikallioiden ympäröimässä unessa. Elämyksellinen 80 km pituinen itsenäinen kanoottiretki, Ruiskutusretki tai lauttaretki sopii sekä perheille että ystäville Viron luontoon tutustumista varten. Matkailijat liikkuvat omin neuvoin ja suunnittelevat itse retkeilypäivänsä, aikataulunsa ja matkansa pituuden. Yöpyminen teltoissa, ruoka valmistetaan priimillä. Retkeilyyn tarvittavat vinkit ja lisämateriaali saa tilauksesta ja retken lähtöpaikasta vaellusoppaalta. Pysähdyspaikkoja voi katsella RMK:n kotisivuilta.
Paju-lomakylä on erinomainen paikka luontolomasta nauttijalle, Pühajärvi on 300 m päässä. Lomakylässä on yksityinen saunallinen lomatalo ja telttailijoille erillinen alue hygienia- ja sosiaalitiloineen. Sopii perhemajoitukseen. Kesällä lomakylässä on runsaasti telttapaikkoja sekä mökkejä. Lisäksi siellä on istumapaikoilla varustettu lepohuone.
Vaikka useimmat tuntevat keväisenä muutolintujen bongauksen paikkana Länsi-Viron, Kaakkois-Viro on melkein yhtä hyvä. Lämmijärvellä ja sen ympäristössä voi nähdä erilaisia muuttavia vesilintuja ja kotkia. Lisäksi meillä on mahtavia vanhoja metsiä, jokia ja soita, joissa voit nähdä erilaisia pöllöjä, tikkoja, villejä kanalintuja sekä muita metsälintuja, kuten käpylintoja, kanahaukkoja, kuningaskalastajia jne. Saatat nähdä hirven tai kuulla suden ulvontaa. Järjestän retkiä sekä aloitteleville (hintaan sisältyvät kiikarit ja kaukoputki) että perehtyneille bongailijoille – 3 tunnista moneen päivään majoituksineen. Lue lisää kotisivultamme.
Kanootti- ja lauttamatkat tapahtuvat Ahja ja Võhandu-joella ja Lämmijärvellä. Useamman päivän kestävät matkat muilla Viron joilla. Erilaiset paketit yrityksille, turismi- ja koululaisryhmille. Majoitus- ja ruokailukokonaisuuden järjestäminen. Ammattimaiset vesimatkaoppaat.
Vuonna 1969. paljastettu Struven muistomerkki on omistettu entiselle Tarton tähtitornin johtajalle F. G. W Struvelle (15.4.1793 – 23.11.1864), joka oli saksalaissyntyinen venäläinen tähtitieteilijä ja geodeetti. Hänen johdolla tehtiin 1816–1855 pituuspiirin mittaukset, joiden tavoitteena oli selvittää tarkemmin maapallon muotoa ja kokoa.Tämä muistomerkki on oman aikakautensa hengessä luotu abstrakti luomus, joka heijastaa ihmisajatuksen pyrkimistä avaruuteen. Veistoksen alaosa on saanut inspiraatiota aurinkokellosta ja yläosa tiimalasista. Muistomerkin tekijät ovat Olav Männi ja Udo Ivask.Tähtitieteilijää muistuttavat Tartossa Struven mukaan nimetty katu ja kolmioketju.
Laidi and Igor Zalekeshin's garden in Mustvee attracts gardening enthusiasts from outside Estonia as well.Visitors are charmed by the quarrystones and conifers, more than a hundred in total in the garden. Most of them, more than 50 varieties, are arborvitae. Both the host and the hostess love quarrystones, so this love has resulted in many exciting garden design elements – stone baskets, pathways, garden posts. Garden patches are mostly covered by stones. Old items are on display in the garden house; a visitor enjoying a walk is enchanted by the small bridges, waterholes, a swing set and a windmill, most of them made by the family. The walls of the house are decorated by paintings of the family's favourites – quarrystones, conifers and cats. There are more than 20 cat statues in the garden.
Alatskiven linnan ajohevosten tallin näyttelytilan interaktiivinen näyttely antaa hyvän käsityksen kartanon elämästä. Näyttelyn keskipisteenä oleva piirros Alatskiven kartanon ytimestä auttaa ymmärtämään kartanon koko hallintoa ja asuinympäristöä.Voit oppia, millainen rooli jalostuskoirilla oli, miten metsätaloutta hoidettiin, kuinka paljon rahaa Alatskiven kartano tienasi ja mistä rahat tulivat tarunhohtoisen Alatskiven linnan rakentamiseen! Lapset viihtyvät leikkinurkkauksessa, jossa on kauniin linnan jäljennös ja nukkeja. Ajohevosten näyttelyhalli sopii erinomaisesti konsertteihin ja tapahtumiin! Tutustu kartanoelämään linnassa, ota mukaan ystäväsi, perheesi ja lemmikkisi!
Fr. R. Faehlmannin muistopatsas - harmaasta kotimaan graniitista tehdyllä jalustalla oleva Faehlmannin pronssipatsas - paljastettiin Tartu Toomemägillä Vana Anatoomikum edessä 18. toukokuuta vuonna 1930. Fr. R. Faehlmann (1798-1850) oli Viron kansalliskirjallisuuden perustajia, lääkäri ja demokraatti. Hän opiskeli Rakveren aluekoulussa, Tarton lukiossa ja Tarton yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Vuodesta 1824 Faehlmann työskenteli Tartossa lääkärinä. Hän toimi vanhassa anatomiasalissa. Hän oli yliopiston viron kielen lehtori ja luki vastaavana opettajana farmakologia- ja lääkkeenvalmistusoppikurssia.